Suomen ammatillinen koulutus on erittäin sukupuolittunutta, opettajien palkat verrokkimaita perässä
Suomessa sekä yleissivistävästä toisen asteen koulutuksesta että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu keskimäärin enemmän naisia kuin miehiä. Erot sukupuolen välillä olivat suuria eri aloilla. Opetuksessa varhaiskasvatusopettajat jäävät selvästi jälkeen OECD:n keskitasosta.
Suomessa suurempi osa sekä toisen asteen yleissivistävästä että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista on naisia kuin OECD- ja EU-maissa keskimäärin. Suomessa naisia oli lukiosta valmistuneista 59 % ja ammatillisen koulutuksen suorittaneista 54 %, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.
Ammatillisessa koulutuksessa alavalinnat ovat Suomessa edelleen hyvin sukupuolittuneita. Tekniikan aloilla tutkinnon suorittaneista vain 19 % oli naisia, kun taas terveys- ja hyvinvointialoilla naisten osuus oli 85 %. Terveys- ja hyvinvointialoilla onkin ollut viime aikoina paljon lakkoja ja työtaisteluita, kun palkat ovat jääneet selvästi jälkeen muista sektoreista.
Lue myös: Superin puheenjohtaja ei hyväksy lakko-oikeuden rajaamista
Varhaiskasvatusopettajien palkkaus jäänyt jälkeen muista
Opettajien palkat muodostavat koulutuskustannusten suurimman kuluerän. Opettajien palkat vaihtelevat suuresti OECD-maiden välillä.
Keskimääräinen opettajien palkkojen vaihteluväli on OECD-maissa 41 941–53 682 dollaria, kun tarkastellaan palkkoja varhaiskasvatuksen opettajista lukiokoulutuksen opettajiin. Suomessa vaihteluväli on suurempi (38 128–62 714 USD), mikä johtuu osaltaan varhaiskasvatuksen opettajien palkkatasosta, joka jää OECD:n keskiarvon alapuolelle. Muilla koulutusasteilla opettajien palkkataso on OECD:n keskiarvoa korkeampi.
Duunitorin mukaan lastentarhaopettajien keskimääräinen kuukausipalkka on julkisella sektorilla 2792 euroa vuodessa (vuonna 2020).
Sen sijaan uran aikainen palkkakehitys on Suomessa maltillista. Esimerkiksi yläkoulun opettajan taulukkopalkka kasvaa Suomessa noin 30 prosenttia lähtöpalkkaa suuremmaksi, kun se Koreassa voi nousta jopa 2,8-kertaiseksi.
Lue myös: Leikkaukset Kela-korvauksiin osuisivat koviten suuriin kaupunkeihin
