Salkkari-blogi – huhhuijaa taas käsikirjoituksen laiskuutta

Salkkareista olen jo aiemmin puhunut pari kertaa siitä, miten laiskaa käsikirjoitus on ollut. Tiistain jaksossa päästään taas tutustumaan tähän puoleen.

Jaksossa varmaan pahin klisee on Sannin saapuminen – jälleen – juuri sillä hetkellä, kun Akilla on “kiihkeä” hetki menossa toisen naisen kanssa. Salkkareissa ilmeisesti aika on aika jännä käsite – päivässä on kuitenkin 86 400 sekuntia, ja nytkin tuo hetki kesti ehkä sen viisi sekuntia päivästä. Todennäköisyys tällaisille osumille olisi siis melko marginaalinen – silti Salkkareissa käy aina näin! On se jännä. Eikö laiskat käsikirjoittajat voisi joskus tehdä vaikka uuden käänteen, jossa henkilö ei näe tätä kamalaa hetkeä?

(Blogi jatkuu mainoksen jälkeen)

Kenties se voisi tulla ilmi vaikkapa joskus sen kauheuden tekijän lipsauttamana? No ei, se kuuluu toisiin käänteisiin, jossa toinen ei saa tietää tästä tilanteesta muuta kuin kuulemalla vahingossa henkilöltä, joka on juuri samanlailla todistanut nämä viisi sekuntia.

Helsinki on siis todella pieni paikka! Huomattiinhan Noelinkin kättely Gunnarin kanssa, vaikka se tapahtui hieman random-paikassa ja saman viiden sekunnin verran. Voi voi..

Muuten jaksossa oli ihan hienoja käänteitä. Tosin koska Ulla sanoi, ettei Ismo välttämättä kauaa katsele ilman kosintaa tai luulee, että Jutta ei tykkää tästä, sen tiesi kääntyvän niin, että Ismo tekee juuri päinvastoin. Silti, hienoa edistystä tässä suhteessa, joka ei ole onneksi edennyt niin salamana kuin sen olisi voinut odottaa. Tähän juonenkäänteeseen kirjoittajat ovat sentään käyttäneet yllättäen aikaa!

Tosin koska Ismo on kyseessä, niin homma alkaa varmaan ns. “kusta”, kun Salla palaa Salkkareihin jossain kohtaa. Alamäkeä odotellessa…