Kela: Energiakriisi ajoi yli 60 000 kotitaloutta köyhyyteen
Kelan tutkijoiden mukaan käsillä oleva hintojen nousu ja energiakriisi on ajanut yli 60 000 kotitaloutta köyhyyteen. Näistä peräti 16 000 on lapsiperheitä. Julkisuudessa esillä olleet lapsilisän muutokset eivät korjaa tilannetta. Köyhien määrä on noussut 2,5 prosenttiyksikköä.
Lapsilisän veronalaisuus lisäisi entisestään lapsiperheköyhyyttä
Tutkijat selvittivät myös, miten lapsilisän verottaminen vaikuttaisi lapsiperheköyhyyteen. Mallinnuksen mukaan se tarkoittaisi 25 000 lasta lisää köyhyydessä.
Julkisuudessa on esitetty useita ehdotuksia lapsilisäjärjestelmän muuttamiseksi muun muassa lievittämään hintojen nousun vaikutusta lapsiperheisiin. Kelan mallinnolsen mukaan tilanne ei parane julkisuudessa olleilla ehdotuksilla.
-Energian kallistuminen on monelle lapsiperheelle erityisen vaikeaa siksi, että sen kulutusta on vaikeaa vähentää. Tällä hetkellä ei myöskään ole oikein mahdollisuutta vaihtaa halvempaan, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.
– Lapsilisän verottamisella säästettäisiin julkisia varoja merkittävästi, mutta se lisäisi lapsiköyhyyttä merkittävästi. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden tilanne heikkenisi entisestään, sanoo Ristikari.
Lapsilisän muutokset eivät yksin poista köyhyyttä
Lapsilisän kymmenen prosentin korotus laskisi lasten köyhyysastetta vain noin puoli prosenttiyksikköä. Muutos korjaisi siis ostovoiman heikkenemistä vain vähän pienituloisilla perheillä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottaminen puolestaan laskisi lapsiperheköyhyyttä vain 0,1 prosenttiyksikköä.
– Lapsilisään kohdistuu paljon keskustelua ja odotuksia. Se kattaa kuitenkin vain pienen osan lasten kuluista eikä sen maltillinen korotus yksin riitä korjaamaan ostovoiman heikkenemistä. Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen tulee etsiä myös kohdennetuista etuuksista ja palveluista, toteaa Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari.
Jos sekä lapsilisää että sen yksinhuoltajakorotusta korotettaisiin kymmenen prosenttia, lasten köyhyysaste laskisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tämä vastaa noin viittätuhatta lasta.
Tutkijat selvittivät myös, miten lapsilisän verottaminen vaikuttaisi lapsiperheköyhyyteen. Mallinnuksen mukaan se tarkoittaisi 25 000 lasta lisää köyhyydessä.
Näin mallinnus totetutettiin
Mallinnukseen käytettiin SISU-mikrosimulointimallia. Hintojen nousun laskelman perustuvat varovaiseen arvioon 12 prosentin ruuan, 15 prosentin liikenteen ja 8 prosentin asumisen kustannusten noususta maaliskuusta 2021 nykyhetkeen.
Mallinnuksessa ei arvioitu jo päätettyjä politiikkatoimia tai lapsilisäjärjestelmän muutosten kustannuksia.
Lähde: Kelan tiedote
