Taloyhtiöt voivat joutua vaikeuksiin energiakriisin myötä

Venäjän sodan aiheuttama energiakriisi uhkaa monen kotitalouden ja yritysten kukkaroita, sillä energianhinta on noussut moninkertaiseksi aiemmasta. Samalla yhä useampi taloyhtiö voi joutua maksuvaikeuksiin.

Taloyhtiöt hakevat nyt merkittävästi aiempaa enemmän hoitolainoja, kerrotaan Danske Bankin tiedotteessa. Hoitolaina on taloyhtiön ottama laina, jota taloyhtiö hakee tyypillisesti silloin, kun vastiketulot eivät riitä menoihin.

Lue myös: Kela: Energiakriisi ajoi yli 60 000 kotitaloutta köyhyyteen

Danske Bankin asunto-osakeyhtiörahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu on tilanteesta huolissaan. Hän muistuttaa, että taloyhtiöllä olisi hyvä olla kolmen kuukauden hoitomenoja vastaava puskuri tilillään.

”Osa taloyhtiöistä on pinteessä jo nyt, vaikka lämmityskausi ei ole vielä edes alkanut. Energia ei ole taloyhtiöiden talouden ainoa murheenkryyni. Kaukolämpölaskujen lisäksi myös taloyhtiölainojen korot nousevat, ja yleinen inflaatio nostaa taloyhtiöiden käyttämien palveluiden, kuten siivouksen ja huollon, hintoja. Osasta hoitolainahakemuksista välittyy toiveikkuus, että yleinen inflaatio ei koskisi taloyhtiöiden käyttämiä palveluita”, Roihu sanoo.

Lue myös: Pienituloisten on hankalampi saada asuntolainaa

Energiakriisin johdosta taloyhtiöillä on kasvavat paineet korottaa vastikkeiden määrää, tarvittaessa ylimääräisen yhtiökokouksen avulla.

Kevään sääntömääräiseen yhtiökokoukseen odottaminen voi johtaa taloyhtiön taloudellisen tilanteen kriisiytymiseen.

”Taloyhtiöiden kulut nousevat merkittävästi tulevina kuukausina. Hallitusten ja isännöitsijöiden pitää olla lähikuukausina erityisen valppaita rahojen riittävyyden suhteen ja ratkoa ongelmia etupainotteisesti. Puolinaiset ratkaisut eivät riitä, vaan ne johtavat helposti ongelmien kärjistymiseen myöhemmin”, Roihu kertoo.

Roihun mukaan on todellinen riski, että taloyhtiölle syntyy energiakriisin myötä houkutus lykätä suuria remontteja, joiden avulla taloyhtiö voisi pienentää vastikkeita pitkällä aikajänteellä.

”Remontit eivät halpene odottamalla. Jos putket vuotavat nyt, ne vuotavat myös viiden vuoden päästä”, Roihu päättää.

Lähde: Danske Bankin tiedote.

Päätoimittaja