TE-toimistoilla auki peräti 100 000 työpaikkaa – “Vika ei ole työttömissä”

Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen työllisyyskasvu on alkanut hidastua. Tällä hetkellä työllisyysprosentti on 74,5. Lisäksi TE-toimiston tilastojen mukaan heinäkuussa oli auki peräti 100 000 työpaikkaa. 

Nämä työpaikat on laskettu toki koko kuukauden ajalta, joten työpaikkoja ei ole samanaikaisesti ollut yhtä paljon auki

Moni kokoomuslainen on ollut närkästynyt suuresta työpaikkojen määrästä ja siitä, että työttömille eivät työt kelpaa.

Sekä Kokoomus-vaikuttajat että moni kommenttipalstojen kommentoija ehdottavatkin ratkaisuksi “ruhtinaallisten työttömyysetuuksien leikkausta”.

Mutta mitä muuta tilastot oikeastaan kertovat, ja miksi työt “eivät kelpaa” työttömille?

Syyt tilastojen taustalla

Syitä työpaikkojen vastaanottamattomuudelle on useita. Yksi niistä on toki se, ettei työttömiä kiinnosta, mutta se on todettu jo useasti marginaalisemmaksi ilmiöksi eri tutkimusten kautta.

Vastaavasti yksi syy työn välttelylle on pestien pätkäluonteisuus eli se, että työt ovat esimerkiksi vuokrafirmojen kautta ja vuoroja on luvassa vain satunnaisesti. Nämä vuorot eivät sovellu monille työttömille, sillä jos otat liian monta vuoroa, niin se usein katkaisee työttömyysetuuksien maksun – ja sen seurauksena työttömältä voivat jäädä väliin niin vuokranmaksut kuin vaikkapa ruokailutkin pidemmäksikin aikaa, kun TE-toimisto selvittää hakijan oikeutta työttömyysetuuteen tai Kela pohtii, jääkö maksettavaa enää jäljelle.

Toinen ongelma on näiden tarjottujen töiden laatu – esimerkiksi toisen alan ammattilainen harvoin suostuu lähtemään puhelinmyyjäksi pienellä palkalla ja perustaa budjettiaan mahdollisten provisioiden saamiseen. Lisäksi ilmoitettujen paikkojen joukossa on myös harjoittelupaikkoja, työkokeiluja (eli työtä ilman palkkaa) ja muita töitä, joilla ei tule toimeen. Nämä aiheuttavat samoja ongelmia, kuin keikkatyöt, mikäli töitä otetaan vastaan.

Yksi syy suureen paikkamäärään on myös kesäkausi, kun esimerkiksi marjojenpoimijoiksi tai muihin satunnaisiin hommiin haetaan tekijöitä. Lisäksi etäisyydet työpaikoille ja kohtuuttoman kalliit matkakulut rajoittavat saatavuutta. Kolikon kääntöpuolella löytyy myös aloja, joille moni ei työllisty, ja esimerkiksi rakennusalalla moni joutuu kärsivällisesti hakemaan jopa kymmeniin työpaikkoihin työllistymättä omalle alalleen.

Lue myös: Työttömien määrä jatkaa laskua

Näiden syiden ohella yksi tekijä tuottaa ongelmia hakijoille. Joillain aloilla, kuten baari- ja ravintola-alalla sekä varhaiskasvatuksessa, on huutava työntekijäpula, mutta palkkaa ei olla valmiita maksamaan tarpeeksi, jotta ihmiset suostuisivat tulemaan näihin hommiin ja uhraamaan yöunensa tai vapaa-aikansa ja sosiaalisen elämänsä. Kysynnän ja tarjonnan lakia tulkiten voitaisiin todeta, että kyllä töihin olisi tulijoita, jos vain palkkaa maksettaisiin (tarpeeksi)

Taustalla myös muita syitä

Yleensä työttömyyden taustalla on erittäin paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten haluun hakeutua töihin, ja harvoin syynä on nimenomaan laiskuus. Jos työstä maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa ja toisaalta jos työ vastaa omaa pätevyyttä, niin varmasti lähtijöitä olisi. Työttömän syyllistäminen huonoista työpaikoista tai työnantajista on vain älyllistä laiskuutta.

-Toimittajan kommentti