Orpon hallituksen leikkaukset – katso pitkä leikkauslista
Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen leikkauslista herätti jo julkistuksen aikaan laajaa keskustelua ja sai aikaan paljon eri mielipiteitä. Orpon hallituksen leikkaukset astuvat vaiheittain voimaan vuoden 2024 aikana.
Leikkaukset koskevat useita eri aloja ja niiden tarkoituksena on saavuttaa taloudellisia säästöjä. Osa asiantuntijoista tosin on sitä mieltä, että hallituksen esitykset eivät luo lainkaan säästöjä, vaan oikeastaan lisäävät menoja ja kuluja.
Työehtojen heikennykset
Yksi merkittävä leikkaus koski työehtojen heikennyksiä. Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei enää makseta palkkaa, mikä on herättänyt huolta työntekijöiden sosiaaliturvasta.
Lisäksi työntekijän irtisanomiseen riittää “asiallinen syy”, mikä herättää keskustelua työturvallisuudesta ja työntekijöiden oikeuksista. Työlainsäädännön poikkeamista ilman luottamusmiestä haluttiin myös lisätä, mikä herätti huolta työntekijöiden edustuksellisuudesta työpaikoilla.
Leikkauksiin kuuluu myös lakko-oikeuden rajoituksia. Oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan ja lakkoon osallistuvalle työntekijälle voidaan määrätä 200 €:n sakko, jos lakko todetaan laittomaksi.
Sosiaaliturvan leikkaukset
Orpon hallituksen leikkaukset koskivat myös sosiaaliturvaa laajemmin, sisältäen muun muassa leikkauksia työttömyysetuuksiin, toimeentulotukeen, asumistukiin sekä opiskelijoiden etuuksiin.
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, mikä on aiheuttanut huolta lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta. Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistuu, ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen, ja työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa pidennetään.
Eri arvioiden mukaan Orpon hallituksen leikkaukset lisäävät massiivisesti lapsiperheköyhyyttä ja kasvattavat toimeentulotuen tarvetta.
Lue myös: Petteri Orpo peräänkuuluttaa talouskasvua ja menoleikkauksia
Muita leikkauksia
Orpon hallituksen leikkauslista sisälsi myös muita merkittäviä päätöksiä. Lomautuksen varoaikaa lyhennettiin, takaisinottovelvoitetta ei enää sovellettu alle 50 henkilön yrityksiin, vuorotteluvapaa lakkautettiin, aikuiskoulutustuki lakkautettiin, ja ikääntyvien työttömien turvaa heikennettiin. Lisäksi asumistuen työssäkäyntiin liittyvä suojaosa poistettiin ja toimeentulotukea leikattiin, mikä herätti huolta heikoimmassa asemassa olevien taloudellisesta tilanteesta.
Orpon hallituksen leikkauspäätökset herättivät laajaa keskustelua ja vastustusta. Monet kritisoivat päätöksiä epäoikeudenmukaisina ja sosiaalisesti eriarvoistavina. Leikkausten vaikutukset näkyivät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja työttömien taloudellisessa tilanteessa. Keskusteluissa esitettiin myös huolta työntekijöiden oikeuksista ja työelämän epävarmuuden lisääntymisestä.
Orpon hallitus ilmoitti budjettiriihen yhteydessä etsivänsä korvaavia toimia leikkausten tilalle. On tärkeää, että nämä toimet otetaan huomioon ja niiden vaikutukset arvioidaan huolellisesti. Leikkauspäätösten tarkoituksena oli saavuttaa taloudellisia säästöjä, mutta on tärkeää varmistaa, että päätökset eivät aiheuta merkittävää haittaa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville ryhmille.
