Tekstiviestimuistutus lisäsi nuorten äänestysaktiivisuutta aluevaaleissa
Tekstiviesteillä lähetetyt muistutukset lisäsivät nuorten äänestysaktiivisuutta aluevaaleissa. Asiaa selvitettiin oikeusministeriön, valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisen työryhmän ja Turun yliopiston vaalien yhteydessä toteuttamasta kokeilusta.
Kokeilussa valittiin mukaan satunnaisesti yli 30 000 nuorta iältään 18-29 vuotta. Heille lähetettiin tekstiviesti ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen ja päivää ennen varsinaista vaalipäivää. Kokeiluun valitut nuoret äänestivät hieman aktiivisemmin kuin verrokkiryhmä eli nuoret, joille ei lähetetty tekstiviestiä. Ero ei ollut kuitenkaan suuri, sillä äänestysaktiivisuus kasvoi viestin saaneilla noin yhdellä prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin. Yhtä suuri vaikutus havaittiin myös viestin saaneiden nuorten kanssa samassa kotitaloudessa asuvien äänestysaktiivisuudessa.
Lue myös: Seurakuntavaaleissa lähes puolet läpimenneistä uusia, äänestysaktiivisuus jäi matalaksi
Tekstiviesteissä käytettiin kolmea eri mallia, jotta viestin sisällön vaikutus saataisiin selville. Parhaiten toimi yksinkertainen viesti.Tekstiviestin vaikutus oli suhteellisesti suurempi niillä nuorilla, jotka äänestävät harvemmin. Myös nuorten äänestäjien aktiivisuus suhteessa vanhempiin äänestäjäryhmiin nousi. Tekstiviestikokeilulla pystyttiin siis kaventamaan vinoumia sekä ikäryhmien välisessä että ikäryhmän sisäisessä äänestysaktiivisuudessa.
“Matala äänestysaktiivisuus nuorten keskuudessa on vakava ongelma, koska silloin heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa. Nuorena opittu passiivisuus voi myös jatkua läpi elämän. Äänestäjien aktivoiminen tasa-arvoistavalla tavalla on kuitenkin osoittautunut eri kokeiluissa vaikeaksi, koska yleensä aktivoituneet ovat olleet samankaltaisia kuin muutenkin äänestävät. Aluevaalikokeilu on merkittävä tutkimushanke, koska samaan aikaan on onnistuttu sekä aktivoimisessa että osallistumisen vinoumien kaventamisessa myös ikäryhmän sisällä, ja vielä hyvin kustannustehokkaasti”, Turun yliopiston taloustieteen professori ja tutkimusryhmän johtaja Janne Tukiainen sanoo oikeusministeriön lähettämässä tiedotteessa.
Nuoret äänestävät vähiten
Nuorten äänestysaktiivisuus on selvästi vähäisempää verrattuna muihin ikäluokkiin ja äänestämisen määrä on ollut laskussa 1980-luvulta lähtien.
Nuorten äänestysaktiivisuuteen on pyritty vaikuttamaan Suomessa monin keinoin, mutta erot äänestysaktiivisuudessa ikäryhmien välillä ovat silti suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Nuoria on pyritty kannustamaan äänestämään esimerkiksi demokratiakasvatuksella, viestintäkampanjoilla sekä lähettämällä kirje ensi kertaa äänestäville.
Nuorten äänestysaktiivisuuden puute näkyykin osittain siinä, että suurin osa eri vaaleilla valituista henkilöistä edustaa vanhempia ikäluokkia.
Lue myös: Työttömyys hankaloittaa nuorten naisten työelämää ja perhesuunnitelmia
