Tarvitaanko nationalismia enää? Rajat auki!

Tulevissa eduskuntavaaleissa yksi teema ainakin Perussuomalaisten osalta on “Suomi suomalaisille” ja “rajat kiinni”. Ajatukset ovat vahvasti nationalistisia ja korostavat oman kansakunnan paremmuutta muihin nähden. Onko ajattelutapa kuitenkin vanhentunut?

Nationalismi on terminä ja ajatuksena melko uusi. Vielä 1800-luvun alussa esimerkiksi Euroopassa oli vain kourallinen valtioita, ja monet alueet olivatkin suuria jonkin kuningaskunnan hallitsemia alueita, joita yhdisti tai oli yhdistämättä esimerkiksi kieli ja ihonväri. Vasta 1900-luvun alkupuolella, 1. maailmansodan jälkeen, alkoi ilmetä enemmän valtioita ja kansakuntia. Etenkin sotien välisenä ja heti 2. maailmansodan jälkeisenä aikana ajatukset omasta kansakunnasta nostivat päätään. Nationalismi oli keino yhtenäistää samojen rajojen sisällä asuvia ihmisiä, korostaa omaa paremmuutta ja toisaalta aate on myös ollut jo silloin ja on myös nyt eliitin propagandakeino, jonka avulla kansalaiset saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.

Takaisin otsikon kysymykseen – onko aika ajanut jo nationalismista ohi? Euroopassa ja muuallakin maailmassa globalisaatio on tullut sotien tilalle ja hämärtänyt eri maiden ja alueiden välisiä rajoja. Suomessa syödään kiinalaista ruokaa ja käytetään Kiinassa tuotettuja teknologiavimpaimia, kansan ihonväri on entistä moninaisempi, kielivähemmistöjen määrä on kasvanut jne. Maahanmuutto sotien ja ilmasto-olojen takia on lisääntynyt ympäri maailmaa, ja esimerkiksi pääoma kulkee vapaasti jo valtiosta toiseen, määräten sen, mitkä yritykset toimivat missäkin päin maailmaa. Ulkomaalaisia yrityksiä on Suomessakin valtava määrä.

Kansallisaate on sinänsä ollut ymmärrettävää sotaisempina aikoina, kun kansan piti (eliitin ohjaamana?) luoda itselleen vahva ja yhtenäinen identiteetti, jotta ulkoista uhkaa vastaan voitaisiin paremmin taistella yhtenä rintamana. Nyky-Euroopassa vastaavanlainen vastakkainasettelun aika tulisi kyllä olla jo ohi, sillä taloudellinen globalisaatio on johtanut siihen, etteivät sodat enää meidän alueilla kannata. Tästä on aiemmin jo kirjoitettu liittyen muun muassa Suomen puolustukseen ja sotilasliittoumiin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Nationalistiset ajatukset nostavat kuitenkin aika ajoin päätään tuntemattomien edessä, kuten vaikkapa vieläkin käynnissä olevan pakolaiskriisin myötä. Yleensä sen avulla yritään korostaa omaa paremmuutta, tosin usein vain siksi, että pelätään jotain, mitä ei tiedetä, eikä koulutus riitä. Usein pelätään myös, että “suomalaisuus” tai jonkin muun maan oma alue turmellaan ulkomaalaisten tulossa viemään meidän vaimot ja lapset. Näinhän se ei ole – muualta tulevilla ihmisillä on oma kansallisidentiteettinsä, mutta samanlaisia ihmisiä he ovat pohjimmiltaan.

Jos kaikki meistä voisivat olla kosmopoliitteja, voisimme ihan hyvin elää sovussa muista maista tulleiden kanssa ilman, että omaa paremmuutta tulisi korostaa. Ei suomalainen ole parempi kuin ruotsalainen, japanilainen tai etiopialainen. Meille on vain jäänyt päälle tällainen taantumuksellinen jäänne historian havinoista. Parempi olisi oikeastaan avata maailmassa kaikki rajat, ja kaikkien tulisi voida olla kosmopoliitteja maailmankansalaisia, vapaina liikkumaan missä vain ilman, että muut ajattelevat olevansa parempia kuin sinä.

Mainos