Presidenttiehdokas Jussi Halla-Aho jakaa kansan ja omaa kyseenalaisen menneisyyden
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (PS.) on yksi Suomen tunnetuimmista ja kiistellyimmistä poliitikoista. Maineensa Halla-Aho on kuitenkin haalinut pääosin rasistisilla ja demokratiaa halventavilla kirjoituksilla ja toimilla.
Tämä juttusarja on osa presidentinvaaleja koskevia ennakkoja. Aiemmat osat:
Pekka Haavisto on kokenut presidenttiehdokas, jolla on pitkä ura kansanedustajana
Jussi Halla-Aho on perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies ja entinen europarlamentaarikko. Hän on myös kielitieteilijä, filosofi ja bloggaaja, joka on saanut sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.
Halla-Ahon Scripta-kirjoitukset nostivat hänet äärioikeiston suosikiksi
Halla-ahon poliittinen ura alkoi vuonna 2003, kun hän perusti Scripta-blogin, jossa hän arvosteli ankarasti Suomen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa, usein erittäin vastenmielisin ja väkivaltaa ihannoivien sanankäänteiden kautta.
Hänen kirjoituksensa herättivät huomiota ja ihailua maahanmuuttokriittisten keskuudessa, mutta myös vihaa ja vastustusta monien tolkun ihmisten silmissä. Halla-Ahoa alettiin kutsua “Mestariksi” ja hän sai lempinimen “Viilipytty”, koska hän esiintyi julkisuudessa kuivakasti ja ilmeettömästi. Tunteettomasti, voisi joku sanoa.
Vuonna 2007 Halla-aho asettui ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa, mutta jäi valitsematta. Neljä vuotta myöhemmin hän sai lähes 15 000 ääntä ja nousi kansanedustajaksi. Vuonna 2012 hän sai korkeimmalta oikeudelta sakkotuomion blogikirjoituksistaan, joissa hän oli pilkannut islamin profeettaa ja somaleja. Hän ei kuitenkaan pyytänyt anteeksi eikä katunut sanomisiaan.
Vuonna 2014 Halla-aho siirtyi Euroopan parlamenttiin, jossa hän liittoutui muiden populististen ja nationalististen puolueiden kanssa. Hän palasi kotimaan politiikkaan vuonna 2017, kun hän voitti perussuomalaisten puheenjohtajavaalin. Tämä johti hallituskriisiin, kun keskusta ja kokoomus ilmoittivat, etteivät jatka yhteistyötä Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. Perussuomalaiset hajosi kahtia, kun osa kansanedustajista erosi puolueesta ja perusti uuden ryhmän, joka jatkoi hallituksessa.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai toiseksi suurimman kannatuksen ja Halla-aho valittiin eduskunnan puhemieheksi. Hän on myös asettunut ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa, jossa hän haastaa istuvan presidentin Sauli Niinistön. Halla-aho on luvannut puolustaa Suomen itsenäisyyttä, turvallisuutta ja kulttuuria, sekä vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä, ilmastopolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Halla-Ahon toimissa on valitettavan paljon fasistisia piirteitä.
Halla-ahon kannattajat pitävät häntä rohkeana, rehellisenä ja älykkäänä johtajana, joka uskaltaa sanoa totuuden ja puolustaa suomalaisten etuja. Tolkun ihmiset kritisoivat häntä rasistisena, äärioikeistolaisena ja vaarallisena populistina, joka lietsoo vihaa, pelkoa ja jakoa yhteiskunnassa. Halla-aho on presidenttiehdokas, joka jakaa kansan kahteen leiriin: niihin, jotka rakastavat häntä, ja niihin, jotka ymmärtävät Halla-Ahon todellisen luonteen.
