Korkeasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset naiset vaativat avoimuutta työllistymisessä
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset naiset vaativat avoimuutta työllistymiseen ja työelämään, kerrotaan Vaasan ammattikorkeakoulun tiedotteessa.
Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK:n Muotoilukeskus MUOVA oli osa Erasmus+-rahoitteista MentoraSTEAM-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa STEAM-alalle (tiede, teknologia, tekniikka, taide ja matematiikka) kouluttautuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten itseluottamusta, työllistettävyyttä ja yleisiä työelämätaitoja. Hankkeessa mukana ollut sähköinsinööri Seema Ganoo kertoo, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset naiset kokevat edelleen haasteita ja eriarvoisuutta työnhakijoina, vaikka heillä on vahvaa osaamista ja kokemusta.
Ganoo korostaa työnantajien suhtautumisen avoimuuden merkitystä maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymisen helpottamiseksi. Vaikka hän on sopeutunut uuteen kulttuuriin useamman kerran ja hankkinut monipuolista kokemusta eri maissa, hän kohtaa yhä ennakkoluuloja ja kielitaitovaatimuksia työpaikoilla. Erityisesti hän nostaa esille sen paradoksin, että vaikka englanti on usein työkielenä, monissa työpaikoissa edellytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa.
“Useimmiten työkielenä on kuitenkin englanti. On kyse asenteesta”, Ganoo toteaa, painottaen, että kielitaitovaatimukset voivat olla esteenä pätevien maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymiselle, erityisesti kaksikielisessä ympäristössä kuten Vaasassa.
Lue myös: Tutkimus: enemmistö Suomeen muuttavista korkeakoulutetuista kotiutuu hyvin
Työllistymishaasteet liittyvät usein syrjinnän eri muotoihin
Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVA järjesti elokuussa 2023 MentoraSTEAM-hankkeen puitteissa tilaisuuden, jossa korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset ja organisaatioiden edustajat keskustelivat työllistymishaasteista. Osallistujat tunnistivat yhdessä haasteita, kuten sukupuolten epätasa-arvoa, tuen puutetta, maahanmuuttajien syrjintää ja kielitaitovaatimuksia. Erityisesti yli 50-vuotiaat kokevat myös ikärasismia työnhaussa.
Ganoo korostaa, että verkostoituminen voisi olla avain työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Hän ehdottaa maahanmuuttajataustaisten naisten tukiverkoston perustamista, jossa jaettaisiin tietoa eri toimijoista, hankkeista ja tuloksista. Tämä voisi edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, mikä puolestaan tukisi maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymistä.
Toinen konkreettinen ehdotus on “speed dating” -tapahtuma yritysten ja maahanmuuttajien välillä, joka voisi poistaa ennakkoluuloja ja tarjota mahdollisuuksia työhaastatteluihin. Ganoo kertoo omasta kokemuksestaan, kuinka hän on hakemustensa huolimatta jäänyt paitsi työhaastatteluista, ja hän toivoo mahdollisuutta osoittaa taitonsa harjoittelun kautta.
“Olen insinööri, mutta vuosien varrella olen kartuttanut kokemusta vapaaehtoistoiminnassa ja kolumnistina. Miksi en tule kutsutuksi haastatteluun? Mikä puuttuu? Antakaa minulle mahdollisuus! On todellinen haaste hakea työtä”, hän päättää.
