STM: Uusi laki vahvistaa Suomen kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta

STM: Uusi laki vahvistaa Suomen kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta
Kuvituskuva.

Hallitus on valmistellut uutta lakia, jolla pyritään suojaamaan yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittistä infrastruktuuria ja parantamaan sen häiriönsietokykyä. Laki perustuu EU:n direktiiviin, joka koskee kriittisten toimijoiden kykyä selviytyä erilaisista uhkista ja häiriöistä.

Kriittinen infrastruktuuri tarkoittaa sellaisia fyysisiä ja digitaalisia järjestelmiä, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan peruspalveluiden ja turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi liikenne, energia, terveys, ruoka, vesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus ovat kriittisiä sektoreita, jotka laki kattaa.

Lain tavoitteena on varmistaa, että kriittiset toimijat, kuten viranomaiset, yritykset ja järjestöt, ovat valmiita ja kykeneviä ehkäisemään, havaitsemaan, reagoimaan ja palautumaan erilaisista häiriöistä ja kriiseistä. Laki edellyttää myös, että kriittiset toimijat tekevät yhteistyötä keskenään ja viranomaisten kanssa, sekä raportoivat häiriöistä ja niiden vaikutuksista.

Lue myös: Aikuissosiaalityön vaikuttava toteuttaminen vaatii lisäresursseja ja panostamista oikea-aikaiseen tukemiseen

Lakiin sisältyy myös säännökset turvallisuusselvityksistä, jotka koskevat henkilöitä, jotka saavat salassa pidettävää tietoa kriittisestä infrastruktuurista. Turvallisuusselvitys on tarkoitettu varmistamaan, että henkilö ei ole turvallisuusuhka tai -riski. Turvallisuusselvitys tulisi pakolliseksi esimerkiksi ulkomaanliikenteen satamissa työskenteleville.

Lakiesitys on lähetetty lausuntokierrokselle, joka kestää kuusi viikkoa. Laki on tarkoitus saada voimaan lokakuussa 2024. Laki toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Lisätietoja laista ja sen valmistelusta löytyy sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Päätoimittaja