Valtionvelka kasvaa vuonna 2022 lähes 13 miljardilla
Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionvelka kasvaa vuonna 2022 noin 12,7 miljardilla eurolla. Velan määrä jää kuitenkin budjetoitua pienemmäksi.
Valtion velanoton tarve jää budjetoitua pienemmäksi, sillä energiayhtiöiden lainaohjelmaan varattua kymmentä miljardia euroa ei ole tarvinnut nostaa. Velanottotarvetta kuitenkin nostaa valtionvelan korkoriskiaseman hallintaan liittyvien vakuusvaateiden kasvu.
Lue myös: Kokoomuksen Valtonen kritisoi SDP:n velanottoa
Valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin 6,6 miljardia euroa vuoden 2022 valtion talousarvioon kirjatusta 19,3 miljardin euron nettolainanottotarpeesta (mukana lisätalousarviot 1–4). Valtio ottaa vuonna 2022 uutta velkaa arviolta noin 12,7 miljardia euroa.
Monet tekijät vaikuttavat siihen, että todellinen velanotto poikkeaa budjetoidusta. Määrärahojen käyttö poikkeaa tyypillisesti budjetoidusta esimerkiksi useamman vuoden käytössä olevien niin sanottujen siirtomäärärahojen myötä, mikä vaikuttaa velanottotarpeeseen. Yksityiskohtaista tietoa arvioitua pienemmän nettolainanoton syistä saadaan valtion tilinpäätöstietojen valmistuttua.
Osa velasta on valtiolle itselleen, valtion velka on pienempi kuin varallisuus
Valtionvelka aiheuttaa usein erimielisyyksiä niin politiikassa kuin ekonomistien välillä. Valtaosa on kuitenkin sitä mieltä, että valtion tulee sopeuttaa menojaan.
Lue myös:
Petteri Orpo ajaa kovia leikkauksia – toivoo muilta puolueilta konkretiaa
Osa valtionvelasta on velkaa valtiolle itselleen, sillä valtio ottaa velkaa Suomen pankilta, joka on valtion omistama. Lisäksi osa velasta käytetään aiempien velkojen kuittaamiseen.
Lisäksi Suomen erottaa esimerkiksi Italiasta se, että Suomella on erillinen eläkerahasto. Suomen valtion talous on eläkerahastojen avulla reilusti plussan puolella, kun taas moni muu valtio rahoittaa eläkkeet vuosibudjetistaan.
Osittainen lähde: Valtiovarainministeriön tiedote
